Viime kuussa päätin, että alan opiskella kunnolla japania ja koreaa - omatoimisesti.
Päätin opiskella ensin viikon intensiivisesti kumpaakin vuorollaan ja kokeilla opinko mitään.
Seuraava merkintä perustuu niihin kahteen viikkoon.

Alkuasetelma:
A) osaan kohtalaisesti kaikki hiraganat ja katakanat sekä ehkä 40 äärimmäisen helppoa kanjia.
B) osaan lukea hangulilla sanan "Saranghae" ja tunnistan ehkä 7-10 muuta kirjainmerkkiä ja osaan Sino-Korean numerot 1-5 ja 10.

1. viikko
Päätän aloittaa koreasta. Tuntuu vaivattomammalta opiskella kirjoittamista kuin verbien taivutusta.

Maanantai: Kirjoitan listaksi sellaisia sanoja kui 言 [sana]. Samalla lupaan ja vannon opettelevani katakanat vielä kertaalleen.

Tiistai: Lista käytännöllisimmistä verbeistä masu-muotoineen. Adjektiiveja.

Keskiviikko: Opiskelen aktiivisesti kanjeja. Kirjoittelen japania vähän joka paikkaan. Kerään kivoja sanoja ja sanontoja. En ole ihan varma tulenko koskaan tarvitsemaan verbiä "ninshin shite iru", olla raskaana, mutta yritän opetella muistamaan sen silti.

Torstai: Motivaation puutos iskee. Katson doramaa ja kuuntelen kieltä, yritän bongailla tuttuja sanoja. Käyn läpi listaani luontokappaleiden nimistä. Päädyin tekemään sellaisen kun mietin onko Uedan haukkumanimi "aasinaama - donkey face" perua japanilaisilta faneilta asti. Aasi on joka tapauksessa roba.

Perjantai: Kanjeja, kanjeja ja lisää kanjeja. Pelaan niillä muistipeliä, kirjoittelen yksinkertaisia lauseita. Aitai, aitai~ (Tahdon nähdä sinut, tahdon nähdä sinut)

Lauantai: Järjestän itselleni toimivan kuulustelun kanjeista ja katakanoista. En taaskaan ole jaksanut syventyä kielioppiin ja tunnen suurta turhautumista. Mutta osaan sentään monta sanakirjasta sanan "olla" kohdalta löytyvää sanaa. Watashi wa baka desu ka?

Sunnuntai: Motivaatio meni pois kokonaan. Harkitsen vakavasti japaninkurssille ilmoittautumista ensi syksynä. Tarvitsen todella jonkun tsemppamaan kieliopin lukemisessa.